Kauppakeskus Columbus

Kun aurinko lämmittää ja luonto kukkii, mehiläisyhdyskunnat kasvavat kovalla vauhdilla. Kuningatar saattaa munia keskikesällä jopa 2000 munaa päivässä! Kun pesässä käy tila vähiin, mehiläiset alkavat suunnitella pesän jakamista eli parveilua joka on mehiläisille luonnollinen tapa lisääntyä ja valloittaa uusia mesiapajia. Työmehiläiset alkavat valmistella pesää muuttoon juoksuttamalla vanhaa kuningatarta lentokuntoon ja aloittamalla uuden kuningattaren kasvatuksen. Kun tiedustelijamehiläiset ovat löytäneet sopivan kandindaatin uudelle kodille, osa mehiläisistä lentää vanhan kuningattaren kanssa rakentamaan uutta pesäpaikkaa ja jäljelle jääneet mehiläiset jäävät odottamaan uuden kuningattaren kuoriutumista.

Me teemme tästä muuttoprosessista mehiläisille helpomman siirtämällä keskikesällä puolet porukasta suoraan uuteen pesään.

Suomessa on yli 235 luonnonvaraista mehiläislajia, johon kuuluu myös eri kimalaislajit. Suurin osa näistä on erakkomehiläisiä. Pölyttävät eläimet johon kuuluu myös kehrääjät, perhoset ja lintulajeja pölyttävät 80% kaikista maailman kasveista ja 75% ihmisen ruokakasveista *

Kaupungin katoilla majailevissa tarhamehiläispesissä asuu keskikesällä noin 50 000 mehiläistä. Tarhamehiläiset rakentavat viimeisen päälle organisoituneita yhdyskuntia joissa jokaisella mehiläisellä on tärkeä tehtävä. Lentomehiläisen työ on etsiä hyvä mesiapaja ja kertoa siitä kavereille. Kukkien mettä kerätessään kasvien aromit ja myös sen DNA tallentuu hunajaan, josta me saamme analysoitua arvokasta tutkimusdataa kaupungin ruokatarjonnasta mehiläisen silmin. Tutkimuksissa olemme mm. havainneet että kimalaiset, tarhamehiläiset ja rusomuurarimehiläiset ruokailevat osittain samoilla kasveilla mutta jokaiselta löytyy omat erikoisherkkunsa.

Tiesitkö että lentomehiläiset voivat lentää yli kolmen kilometrin päähän keräämään ravintoa ja pölyttää keskimäärin 50 000 kukkaa valmistaakseen 1 gramman hunajaa?

Kun lämpötilat nousevat keväällä yli 10 asteeseen ja aurinko alkaa lämmittää, mehiläiset lähtevät ensimmäiselle lennolleen. Tätä lentoa kutsutaan "puhdistuslennoksi" sillä siisteinä eläiminä mehiläiset eivät tee tarpeitaan talven aikana pesän sisälle vaan odottavat kärsivällisesti kevättä.

Alkukevään ruokalistalla mehiläisille on tarjolla aikaisin kukkivan lepän sekä pajun siitepölyä josta mehiläiset tekevät proteiinipitoista toukanruokaa. Näihin aikoihin myös kimalaiskuningattaret heräävät talvihorroksesta ja alkavat etsiä pesäkoloa tulevalle kesälle.

Mehiläiset selviävät pitkän talven yli muodostamalla kuningattaren ympärille talvipallon. He eivät siis horrosta vaan tuottavat lämpöenergiaa värisyttämällä siipilihaksia tiukassa pallomuodossa. Energian tähän pitkään prosessiin he saavat tietysti sokerista jota pesä on täynnä. Tiesitkö että mehiläispesän keskellä voi kovilla talvipakkasillakin olla yli +25 astetta lämmintä!

Mehiläispesille tarjoillaan talviravinnoksi sokerisiirappia jonka mehiläiset varastoivat kennostoihinsa hunajan tapaan. Nyt pesissä alkavat valmistelut talven viettoon siten että työmehiläiset järjestelevät ruokavarastoja ja kuningatar munii pesään talvimehiläisiä jotka syntyvät syksyn mittaa pitämään yhdyskuntaa yllä talven yli.

Sadonkorjuun aika! Hunajakehät on nyt kerätty pesästä talteen ja seuraavaksi ne viedään pakkaamolle missä hunaja lingotaan kennostosta ulos keskipakovoimaa hyödyntäen. Tiesitkö että eri kaupunginosissa tuotettu hunaja maistuu erilaiselta? Kiitos siitä kuuluu kaupungin monipuoliselle kasvilajikirjolle joka on jokaisessa kaupunginosassa hieman erilainen. Vuosaaren hunajassa korostuu lähimetsien kukkivat marjat ja muut metsäkasvit.

Kuvassa voidaan havaita mehiläisten varastoimaa siitepölyä. Mitä useamman väristä siitepölyä mehiläiset löytävät, sitä monimuotoisempaa ympäröivä luonto. Siitepöly on mehiläisten tärkein proteiinin lähde, ja sen laatu ja monipuolisuus vaikuttavat suoraan koko yhdyskunnan terveyteen.

Siitepölystä työläiset valmistavat superruokaa jota saa ensisijaisesti toukat, hoitajamehiläiset ja kuningatar. Monipuolinen ja rikas siitepölyruokavalio luo pohjan vahvalle, elinvoimaiselle ja taudeille vastustuskykyiselle mehiläispesälle.

Kesäkuussa pesässä käy kova kuhina kun kuningatar (kuvassa vasemmalla ylhäällä) munii uusia työläisiä ja nuoret työmehiläiset rakentavat ahkerasti kennostoa johon kesän hunajasatoa aletaan varastoimaan. Kuningatar saattaa elää jopa 5 vuotta joten sen selkäkilpi merkataan syntymävuoden koodivärillä jotta tiedetään minkä ikäinen kuningatar pesässä on.

Tässä pesässä mehiläismäärä on kehittynyt jo siihen mittaan että kuningatar siirrettiin pienen seurueen kanssa viereiseen mehiläispesään rakentamaan uutta yhdyskuntaa sillä aikaa kun alkuperäisen pesän työmehiläiset valmistautuvat keräämään hunajasatoa.

Näin saadaan minimoitua parveilun riski kun kuningattarella riittää taas hyvin tilaa munia ja toisessa pesässä mehiläiset saavat huoletta täyttää varastoja hunajalla.🐝