Suomessa on yli 235 luonnonvaraista mehiläislajia, johon kuuluu myös eri kimalaislajit. Suurin osa näistä on erakkomehiläisiä. Pölyttävät eläimet johon kuuluu myös kehrääjät, perhoset ja lintulajeja pölyttävät 80% kaikista maailman kasveista ja 75% ihmisen ruokakasveista *

Kaupungin katoilla majailevissa tarhamehiläispesissä asuu keskikesällä noin 50 000 mehiläistä. Tarhamehiläiset rakentavat viimeisen päälle organisoituneita yhdyskuntia joissa jokaisella mehiläisellä on tärkeä tehtävä. Lentomehiläisen työ on etsiä hyvä mesiapaja ja kertoa siitä kavereille. Kukkien mettä kerätessään kasvien aromit ja myös sen DNA tallentuu hunajaan, josta me saamme analysoitua arvokasta tutkimusdataa kaupungin ruokatarjonnasta mehiläisen silmin. Tutkimuksissa olemme mm. havainneet että kimalaiset, tarhamehiläiset ja rusomuurarimehiläiset ruokailevat osittain samoilla kasveilla mutta jokaiselta löytyy omat erikoisherkkunsa.

Tiesitkö että lentomehiläiset voivat lentää yli kolmen kilometrin päähän keräämään ravintoa ja pölyttää keskimäärin 50 000 kukkaa valmistaakseen 1 gramman hunajaa?

Katolle on juuri muuttanut uusi toimistomehiläisyhteiskunta. Mehiläiset tutustuvat uuteen ympäristöönsä tehden orientaatiolentoja muutaman päivän ajan jonka jälkeen lentomehiläiset lähtevät etsimään ruokaa lähialueen kukkivista kasveista ja puista. Kaupungissa kukkii monenlaisia hyöty- ja koristekasveja sekä erityisiä kaupunkipuita kuten lehmuksia joiden uniikit aromit maistuvat kaupunkihunajassa.

Maaseutuun verrattuna kaupungissa on parempi kukkajatkumo joka tarkoittaa sitä että kun yksi kasvi lopettaa kukintansa niin toinen aloittaa jolloin mehiläisillä on jatkuvasti ruokaa saatavilla lyhyen lentomatkan päässä. Voisi sanoa että kaupungissa on siis palvelut lähempänä mehiläisellekin.