Kesän kääntyessä syksyyn mehiläispesän kesä kulminoituu makeimpaan hetkeen eli sadonkorjuuseen. Mehiläiset ovat tehneet kuluneina viikkoina paljon töitä ympäristön kasveista kerätyn meden säilömisessä hunajaksi, ja tulokset alkavat olla kasassa.

Tässä lyhyt tilannekatsaus mehiläishoitajalta:

Mehiläisten työn tulos on tiivistynyt kymmeniin kiloihin kullankeltaista hunajaa jonka mehiläiset ovat pakanneet nätisti vahalla peitettyihin hunajakennoihin.

Kennot ovat valmiina sadonkorjuuta varten ja seuraavaksi vuorossa on linkous jossa hunaja erotellaan kennoista keskipakovoimaa hyödyntäen ja sen jälkeen pakataan purkkeihin.

On ollut kiinnostavaa seurata pörriäisten ahkerointia katolla ja lähialueen kukissa. Nyt jäämme odottamaan linkousta ja sitä, millainen tämän kesän sadosta muodostui.

Heinäkuun edetessä mehiläisten ahkeran yhteistyön jälki alkaa olla käsin kosketeltavaa kun kesän hunajavarastot saavuttavat täyden mittansa. Ennen hunajan lopullista talvivarastointia mehiläiset haihduttavat tuoreesta hunajasta ylimääräisen veden pois tuulettamalla hunajakennoja siivillään. Kun hunaja on tarpeeksi kuivaa mehiläiset sinetöivät hunajakennot vahakannella joka pitää hunajan suojassa kosteudelta ja säilyttää sen hyvänä pitkälle tulevaisuuteen.

Heinäkuun alussa luonto on täydessä kukassa ja mehiläispesissä kuhisee toimintaa! Tähän aikaan vuodesta mehiläisten tiivis tiimityö tulee todella esiin: ulkoa palaavat keräilijämehiläiset tuovat nektaria pesään, jossa ne luovuttavat sen suoraan sisällä odottaville lajitovereilleen. Nämä varastomehiläiset siirtävät hunajamehun kennoihin ja alkavat haihduttaa ylimääräistä vettä räpyttämällä siipiään kuin pienet tuulettimet. Tuulettamalla yhdessä ne pitävät pesän sisälämpötilan täydellisessä 35 asteessa ja muuttavat tuoreen hunajan tiheäksi hunajaksi. Hunajavarastot näyttävät jo ihanan täyiltä, ja mehiläisyhdyskunta on jo sulkenut ensimmäiset kypsät hunajakennojen puhtaalla vahakannella, valmiina kesän loppua varten. Aivan hieno esimerkki siitä, mihin saumaton tiimityö voi yltää!

Suomessa on yli 235 luonnonvaraista mehiläislajia, johon kuuluu myös eri kimalaislajit. Suurin osa näistä on erakkomehiläisiä. Pölyttävät eläimet johon kuuluu myös kehrääjät, perhoset ja lintulajeja pölyttävät 80% kaikista maailman kasveista ja 75% ihmisen ruokakasveista *

Kaupungin katoilla majailevissa tarhamehiläispesissä asuu keskikesällä noin 50 000 mehiläistä. Tarhamehiläiset rakentavat viimeisen päälle organisoituneita yhdyskuntia joissa jokaisella mehiläisellä on tärkeä tehtävä. Lentomehiläisen työ on etsiä hyvä mesiapaja ja kertoa siitä kavereille. Kukkien mettä kerätessään kasvien aromit ja myös sen DNA tallentuu hunajaan, josta me saamme analysoitua arvokasta tutkimusdataa kaupungin ruokatarjonnasta mehiläisen silmin. Tutkimuksissa olemme mm. havainneet että kimalaiset, tarhamehiläiset ja rusomuurarimehiläiset ruokailevat osittain samoilla kasveilla mutta jokaiselta löytyy omat erikoisherkkunsa.

Tiesitkö että lentomehiläiset voivat lentää yli kolmen kilometrin päähän keräämään ravintoa ja pölyttää keskimäärin 50 000 kukkaa valmistaakseen 1 gramman hunajaa?

Kukkien kukkiessa ravintoa löytyy luonnosta on yllinkyllin ja lentomehiläiset uurastavat kahdessa vuorossa jotta kaikki mesi saadaan kerättyä varastoon talvea varten. Pesään palaavia lentomehiläisiä odottaa pesän sisäänkäynnillä joukko varastomehiläisiä jotka vastaanottavat mesilastin jatkokäsittelyä varten. Varastomehiläiset muuttavat meden hunajaksi haihduttamalla siitä ylimääräisen veden pois ennen varastointia.

Mehiläisillä on pesässä lukuisia työtehtäviä joista ensimmäinen on heti kuoriutumisen jälkeen oman synnyinkennon siivoaminen ja sen valmistelu seuraavaa toukkaa tai hunajan varastointia varten. Tarhamehiläisyhdyskunnassa naarastyöläiset tekevät kaiken työn ja kipuavat ikääntyessään urapolkua ylöspäin. Nuoret työläiset siivoavat, ruokkivat toukkia ja rakentavat kennoja. Varttuessaan he siirtyvät varastotöihin, vartijoiksi pesän sisäänkäynnille ja lopuksi meden hakuun lentomehiläisiksi, joka on työläisen rankin ja vaarallisin työ. Elämäntyönään yksi kesämehiläinen kerää 1/12 teelusikallista hunajaa jota talvella syntyvät mehiläiset syövät pitääkseen pesän lämpimänä seuraavaan kevääseen asti.

Tämänpäiväisellä visiitillä keräsimme kauden ensimmäiset hunajanäytteet tuoreeltaan täytetystä hunajakennosta. Koska mehiläiset tutkivat lähialuetta herkeämättä useiden kilometrien säteellä, ne toimivat näppärinä tutkimusapulaisina ympäristön tilan seurannassa. Keräämme mehiläispesistä hunajanäytteitä talteen pitkin kesää ja myöhemmin yhteistyölaboratoriomme Apilab analysoi näytteistä lähialueella kukkivien kasvien DNA:ta. Mehiläisten avulla tehtävä tutkimus tarjoaa ainutlaatuista tietoa ympäröivän luonnon monimuotoisuudesta, ekosysteemin tilasta sekä pölyttäjille tarjolla olevista ravinnonlähteistä.

Kun lämpötilat nousevat keväällä yli 10 asteeseen ja aurinko alkaa lämmittää, mehiläiset lähtevät ensimmäiselle lennolleen. Tätä lentoa kutsutaan "puhdistuslennoksi" sillä siisteinä eläiminä mehiläiset eivät tee tarpeitaan talven aikana pesän sisälle vaan odottavat kärsivällisesti kevättä.

Alkukevään ruokalistalla mehiläisille on tarjolla aikaisin kukkivan lepän sekä pajun siitepölyä josta mehiläiset tekevät proteiinipitoista toukanruokaa. Näihin aikoihin myös kimalaiskuningattaret heräävät talvihorroksesta ja alkavat etsiä pesäkoloa tulevalle kesälle.

Mehiläiset ovat varastoineet sokerisiirapin talteen ja me voimme laittaa katon tiivisteet paikalleen.

Nyt mehiläiset varmistavat vielä katon tiivisteet ja tukkivat propoliksella mahdolliset vuotokohdat. Tiesitkö että mehiläiset eivät horrosta talvella vaan muodostavat talvipallon kuningattaren ympärille ja uottavat lämpöenergiaa värisyttämällä siipilihaksia. Energian he tietysti saavat sokerista.

Heinäkuun helteet saivat luonnon puhkeamaan vihdoin kukkaan ja mehiläisten kelpasi lennellä kirkkaalla kesätaivaalla medenkeruupuuhissa. Pesiin kertyikin oikein kelvollinen saalis herkullista kaupunkihunajaa esimerkiksi runsaasti kukkivasta lehmuksesta jonka kukista hunajaan tulee hieman minttuinen jälkimaku. 🌳🍯

Keskikesällä mehiläispesä osastoidaan kahtia hunajaosastoksi ja sikiöosastoksi laittamalla pesän keskelle sulkuristikko josta vain työmehiläiset mahtuvat kulkemaan läpi, mutta hieman kookkaampi kuningatar ei. Tällä tavalla kuningatar saa munia kaikessa rauhassa pesän alakerrassa kun taas työmehiläiset saavat varastoida yläkerran täyteen hunajaa ilman että menee munat ja hunajat sekaisin.

Pesässä väkimäärä on kehittynyt tasaista tahtia ja mehiläiset ovat rakentaneet ahkerasti kennostoa kasvavan populaation tarpeisiin. Tällä visiitillä jaoimme yhden pesän kahdeksi siten että kuningatar muutti pienen seurueen kanssa viereiseen pesälaatikkoon rakentamaan uutta yhdyskuntaa. Näin saadaan alkuperäiseen pesään lisättyä ja minimoitua parveilun riski.

Otimme hunajakennoista myös kesän ensimmäiset hunajanäytteet joista voidaan analysoida lähialueen biodiversiteettiä ja mehiläisille tarjolla olevien ravintokasvien kirjoa.

Näin alkukesästä mehiläiset keräävät pesän ruokavarastot pullolleen siitepölyä koska emo munii ahkerasti lisää työmehiläisiä ja toukat vaativat proteiinirikasta siitepölyä ravinnokseen. Mehiläiset kuljettavat siitepölyn kukista pesäänsä takajalkojen siitepölyvasuissa joista värikkäät pallerot pudotellaan kennostoon varastointia varten. Kuvassa näkyy keltaisen ja oranssin-kirjavia siitepölykennoja.

Siltasaari 10 katolle on laskeutunut 20000 pörröistä kesätyöntekijää! Mehiläispesät on nyt asennettu ja asukit ovat aloittaneet työnsä naapuripuistojen kukkien pölytyksen parissa. Työn tuloksena syntyy sekä tärkeää tietoa lähialueen biodiversiteetin tilasta että kilokaupalla uniikin maukasta kaupunkihunajaa.

Sweet worklife indeed 🍯