Kesän kääntyessä syksyyn mehiläispesän kesä kulminoituu makeimpaan hetkeen eli sadonkorjuuseen. Mehiläiset ovat tehneet kuluneina viikkoina paljon töitä ympäristön kasveista kerätyn meden säilömisessä hunajaksi, ja tulokset alkavat olla kasassa.

Tässä lyhyt tilannekatsaus mehiläishoitajalta:

Mehiläisten työn tulos on tiivistynyt kymmeniin kiloihin kullankeltaista hunajaa jonka mehiläiset ovat pakanneet nätisti vahalla peitettyihin hunajakennoihin.

Kennot ovat valmiina sadonkorjuuta varten ja seuraavaksi vuorossa on linkous jossa hunaja erotellaan kennoista keskipakovoimaa hyödyntäen ja sen jälkeen pakataan purkkeihin.

On ollut kiinnostavaa seurata pörriäisten ahkerointia katolla ja lähialueen kukissa. Nyt jäämme odottamaan linkousta ja sitä, millainen tämän kesän sadosta muodostui.

Suotuisat lentosäät ovat mahdollistaneet hyvän hunajasadon. Lentomehiläiset uurastavat kahdessa vuorossa jotta kaikki mesi ja siitepöly saadaan talteen. Lentomehiläisiä on pesässä vastassa varastotyöläiset jotka ottavat meden vastaan, pakkaavat sen kennoihin ja kuivattavat siitä ylimääräisen kosteuden pois. Kun sopiva n. 18% kosteusprosentti on saavutettu, mehiläiset peittävät hunajan vahakannella. Nyt se säilyy kennoissa käytännössä muuttumattomana usean vuoden ajan. Kaupungissa kukkii hyvin monenlaisia hyötykasveja, koristekasveja ja puita joiden moninaiset maut ja ominaisuudet antavat kaupunkihunajalle sen omintakeisen aromin.

Lentomehiläiset keräävät meden lisäksi kukista siitepölyä. Lentäessään mehiläinen tuottaa staattisen sähkövarauksen joka saa siitepölyn hyppäämään kukkaan laskeutuvaan mehiläisen karvoihin. Mehiläiset pakkaavat siitepölyn kennoihin ja valmistavat siitä proteiini- ja vitamiinipitoista ruokaa jota saa nauttia ensisijaisesti nuoret hoitajamehiläiset, toukat ja kuningatar. Kasvien siitepölyn väri vaihtelee paljon ja värin perusteella voidaankin tehdä hyviä arvauksia kasvista josta se on kerätty. Esimerkiksi voikukan siitepöly on oranssia, omenan vaaleanruskeaa ja hevoskastanjan tummanpunaista.

Kun aurinko lämmittää ja luonto kukkii, mehiläisyhdyskunnat kasvavat kovalla vauhdilla. Kuningatar saattaa munia keskikesällä jopa 2000 munaa päivässä! Kun pesässä käy tila vähiin, mehiläiset alkavat suunnitella pesän jakamista eli parveilua joka on mehiläisille luonnollinen tapa lisääntyä ja valloittaa uusia mesiapajia. Työmehiläiset alkavat valmistella pesää muuttoon juoksuttamalla vanhaa kuningatarta lentokuntoon ja aloittamalla uuden kuningattaren kasvatuksen. Kun tiedustelijamehiläiset ovat löytäneet sopivan kandindaatin uudelle kodille, osa mehiläisistä lentää vanhan kuningattaren kanssa rakentamaan uutta pesäpaikkaa ja jäljelle jääneet mehiläiset jäävät odottamaan uuden kuningattaren kuoriutumista.

Me teemme tästä muuttoprosessista mehiläisille helpomman siirtämällä keskikesällä puolet porukasta suoraan uuteen pesään.

Helmen pihamaalle on noussut kaksi villimehiläishotellia joka toimivat pesäpaikkana hotellissa jo valmiiksi asuville rusomuurarimehiläisille sekä tarjoavat samalla koteja naapuruston muille luonnonvaraisille erakkomehiläisille. Toinen hotelleista on osa tutkimushanketta jossa selvitetään miten erilaiset ympäristöt voivat tukea samalla sekä ihmisten että pölyttäjien hyvinvointia. Myöhemmin kesällä toiseen torneista muuttaa myös kimalaisyhdyskunta kantamaan kortensa kekoon lähiympäristön pölytystöissä.

Suomessa on yli 235 luonnonvaraista mehiläislajia, johon kuuluu myös eri kimalaislajit. Suurin osa näistä on erakkomehiläisiä. Pölyttävät eläimet johon kuuluu myös kehrääjät, perhoset ja lintulajeja pölyttävät 80% kaikista maailman kasveista ja 75% ihmisen ruokakasveista *

Kaupungin katoilla majailevissa tarhamehiläispesissä asuu keskikesällä noin 50 000 mehiläistä. Tarhamehiläiset rakentavat viimeisen päälle organisoituneita yhdyskuntia joissa jokaisella mehiläisellä on tärkeä tehtävä. Lentomehiläisen työ on etsiä hyvä mesiapaja ja kertoa siitä kavereille. Kukkien mettä kerätessään kasvien aromit ja myös sen DNA tallentuu hunajaan, josta me saamme analysoitua arvokasta tutkimusdataa kaupungin ruokatarjonnasta mehiläisen silmin. Tutkimuksissa olemme mm. havainneet että kimalaiset, tarhamehiläiset ja rusomuurarimehiläiset ruokailevat osittain samoilla kasveilla mutta jokaiselta löytyy omat erikoisherkkunsa.

Tiesitkö että lentomehiläiset voivat lentää yli kolmen kilometrin päähän keräämään ravintoa ja pölyttää keskimäärin 50 000 kukkaa valmistaakseen 1 gramman hunajaa?

Kun lämpötilat nousevat keväällä yli 10 asteeseen ja aurinko alkaa lämmittää, mehiläiset lähtevät ensimmäiselle lennolleen. Tätä lentoa kutsutaan "puhdistuslennoksi" sillä siisteinä eläiminä mehiläiset eivät tee tarpeitaan talven aikana pesän sisälle vaan odottavat kärsivällisesti kevättä.

Alkukevään ruokalistalla mehiläisille on tarjolla aikaisin kukkivan lepän sekä pajun siitepölyä josta mehiläiset tekevät proteiinipitoista toukanruokaa. Näihin aikoihin myös kimalaiskuningattaret heräävät talvihorroksesta ja alkavat etsiä pesäkoloa tulevalle kesälle.