Tämänpäiväisellä visiitillä keräsimme kauden ensimmäiset hunajanäytteet tuoreeltaan täytetystä hunajakennosta. Koska mehiläiset tutkivat lähialuetta herkeämättä useiden kilometrien säteellä, ne toimivat näppärinä tutkimusapulaisina ympäristön tilan seurannassa. Keräämme mehiläispesistä hunajanäytteitä talteen pitkin kesää ja myöhemmin yhteistyölaboratoriomme Apilab analysoi näytteistä lähialueella kukkivien kasvien DNA:ta.

Mehiläisten avulla tehtävä tutkimus tarjoaa ainutlaatuista tietoa ympäröivän luonnon monimuotoisuudesta, ekosysteemin tilasta sekä pölyttäjille tarjolla olevista ravinnonlähteistä.

Suomessa on yli 235 luonnonvaraista mehiläislajia, johon kuuluu myös eri kimalaislajit. Suurin osa näistä on erakkomehiläisiä. Pölyttävät eläimet, johon kuuluu myös perhoset, kuoriaiset ja jotkin lintulajit, pölyttävät 80 % kaikista maailman kasveista ja 75 % ihmisen ruokakasveista.

Korkeasaaren vehreydessä majailevissa tarhamehiläispesissä asuu keskikesällä noin 50 000 mehiläistä. Nämä mehiläiset rakentavat viimeisen päälle organisoituneita yhdyskuntia, joissa jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä. Lentomehiläisten vastuulla on etsiä parhaat apajat ja kertoa niistä kavereilleen. Kukkien mettä kerätessään kasvien aromit ja DNA tallentuvat hunajaan, josta saamme analysoitua arvokasta tutkimusdataa saaren ja sen lähialueiden kasvitarjonnasta mehiläisen silmin. Tutkimuksissa olemmekin havainneet, että kimalaiset, tarhamehiläiset ja rusomuurarimehiläiset viihtyvät osittain samoilla kasveilla, mutta jokaiselta löytyy omat erikoisherkkunsa.

Tiesitkö, että lentomehiläiset voivat lentää yli kolmen kilometrin päähän keräämään ravintoa ja pölyttää keskimäärin 50 000 kukkaa valmistaakseen vain yhden gramman hunajaa?

Lentomehiläiset keräävät meden lisäksi kukista siitepölyä. Lentäessään mehiläinen tuottaa staattisen sähkövarauksen joka saa siitepölyn pompahtamaan kukkaan laskeutuvaan mehiläiseen. Mehiläiset pakkaavat siitepölyn kennoihin ja valmistavat siitä proteiini- ja vitamiinipitoista ruokaa jota saa nauttia ensisijaisesti nuoret hoitajamehiläiset, lapset ja kuningatar. Kasvien siitepölyn väri vaihtelee paljon ja värin perusteella voidaankin tehdä hyviä arvauksia kasvista josta se on otettu. Esimerkiksi voikukan siitepöly on oranssia, omenan vaaleanruskeaa ja hevoskastanjan tummanpunaista.

Kun lämpötilat nousevat keväällä yli 10 asteeseen ja aurinko alkaa lämmittää, mehiläiset lähtevät ensimmäiselle lennolleen. Tätä lentoa kutsutaan "puhdistuslennoksi" sillä siisteinä eläiminä mehiläiset eivät tee tarpeitaan talven aikana pesän sisälle vaan odottavat kärsivällisesti kevättä.

Alkukevään ruokalistalla mehiläisille on tarjolla aikaisin kukkivan lepän sekä pajun siitepölyä josta mehiläiset tekevät proteiinipitoista toukanruokaa. Näihin aikoihin myös kimalaiskuningattaret heräävät talvihorroksesta ja alkavat etsiä pesäkoloa tulevalle kesälle.

Mehiläiset selviävät pitkän talven yli muodostamalla kuningattaren ympärille talvipallon. He eivät siis horrosta vaan tuottavat lämpöenergiaa värisyttämällä siipilihaksia tiukassa pallomuodossa. Energian tähän pitkään prosessiin he saavat tietysti sokerista jota pesä on täynnä. Tiesitkö että mehiläispesän keskellä voi kovilla talvipakkasillakin olla yli +25 astetta!

Mehiläispesille tarjoillaan talviravinnoksi sokerisiirappia jonka mehiläiset varastoivat kennostoihinsa hunajan tapaan. Nyt pesissä alkavat valmistelut talven viettoon siten että työmehiläiset järjestelevät ruokavarastoja ja kuningatar munii pesään talvimehiläisiä jotka syntyvät syksyn mittaa pitämään yhdyskuntaa yllä talven yli.

Sadonkorjuun aika! Hunajakehät on nyt kerätty pesästä talteen ja osa niistä viedään pakkaamolle missä hunaja lingotaan kennostosta ulos keskipakovoimaa hyödyntäen. Osa hunajasta jätetään kennoihin ja kennoista leikataan kakkuja joilla Korkeasaaren karhut saavat herkutella ennen talviunille vetäytymistä. Tiesitkö että eri kaupunginosissa tuotettu hunaja maistuu ja näyttää erilaiselta? Kiitos siitä kuuluu kaupungin monipuoliselle kasvilajikirjolle. Hunaja paitsi maistuu hyvältä, mutta myös sisältää hyviä vitamiineja, hivenaineita ja antioksidantteja tukemaan vahvaa immuunijärjestelmää.

Kun kuningatar on muninut kennoon munan, hoitajamehiläiset antavat sille proteiini- ja vitamiinipitoista superruokaa ”emomaitoa” sekä propolista joka tukee kasvavan mehiläisen vastustuskykyä. Kun toukalla on kaikki tarvittava, hoitajamehiläiset peittelevät sen vahakannella. Kun nuori mehiläinen on valmis, hän syö vahakannen auki ja ensimmäisenä työtehtävänään siivoaa oman syntymäkennonsa niin että sinne voidaan laittaa uusi muna, siitepölyä tai hunajaa. Kuvassa on peittosikiöalue josta nuoria mehiläisiä on kuoriutumassa esiin.

Kävimme tarkastamassa mehiläispesät iltasella kun saari oli hiljentynyt ja mehiläiset vielä nauttivat kesäisestä ilta-auringosta. Pesissä kävi kuhina kun lentomehiläisetkin olivat palanneet jo päivän lennoiltaan ja koko porukka oli kotona valmistautumassa yöpuulle. Tällä visiitillä tarkastimme pesään karttuneita hunajavarastoja ja otimme tuoreista hunajakennoista näytteet kertomaan kertomaan tietoa keskikesän kukkaloistosta.

Kesän aikana mehiläispesistä kerätään hunajanäytteitä jotka sisältävät ympäristön kasveista mehiläisten mukana pesään kulkeutunutta DNA-ainesta. Näytteet kertovat meille missä kasveissa mehiläiset ovat lentoretkillään vierailleet ja niistä saadaan tietoa saaren biodiversiteetistä sekä mehiläisille tarjolla olevien ravintokasvien kirjosta.

Kuvassa voidaan havaita mehiläisten varastoimaa siitepölyä. Mitä useamman väristä siitepölyä mehiläiset löytävät, sitä monimuotoisempaa ympäröivä luonto. Siitepöly on mehiläisten tärkein proteiinin lähde, ja sen laatu ja monipuolisuus vaikuttavat suoraan koko yhdyskunnan terveyteen. Siitepölystä työläiset valmistavat superruokaa jota saa ensisijaisesti toukat, hoitajamehiläiset ja kuningatar. aihteleva ja rikas siitepölyruokavalio luo pohjan vahvalle, elinvoimaiselle ja taudeille vastustuskykyiselle mehiläispesälle.

Korkeasaaren mehiläiset ovat saapuneet pesiinsä ja aloittaneet kesätyönsä saaressa. Pesässä kuningatar munii ahkerasti uusia työläisiä ja lentomehiläiset tutustuvat uusiin kotinurkkiinsa etsien parhaita mesiapajia. Tällä hetkellä mehiläisille parhaat herkuttelupaikat löytyvät hurmaavan tuoksuisista syreeneistä sekä komeasti kukkivista kastanjapuista.

Korkeasaaren mehiläiskesä starttasi sopivan pesäpaikan valmistelulla ja sellainen löytyikin toistaiseksi tyhjillään olevasta villisikojen aitauksesta. Paikalle tuotiin kaksi pesälaatikostoa odottamaan mehiläisiä jotka muuttavat saareen myöhemmin toukokuun lopulla.