Kesäkuun lopussa luonto kukkii täydellä teholla ja pesissä riittää vilskettä! Tähän aikaan vuodesta mehiläisten uskomaton yhteispeli todella korostuu: ulkoa palaavat lentomehiläiset tuovat nektarin pesään, jossa ne ojentavat sen suoraan sisällä odottaville kavereilleen. Nämä kotimehiläiset huolehtivat meden kennoihin ja alkavat haihduttaa siitä ylimääräistä vettä värisyttämällä siipiään kuin pikkuruiset tuulettimet. Yhdessä puhaltamalla ne pitävät pesän sisälämpötilan täydellisessä 35 asteessa ja muuttavat nektarin paksuksi hunajaksi. Hunajavarastot alkavatkin jo näyttää upean täysiltä, ja yhdyskunta on jo sulkenut ensimmäiset kypsät kennot puhtaalla vahakannella odottamaan loppukesää. Melko hieno osoitus siitä, mitä saumattomalla tiimityöllä saadaan aikaan!

Kukkien kukkiessa ravintoa löytyy luonnosta on yllinkyllin ja lentomehiläiset uurastavat kahdessa vuorossa jotta kaikki mesi saadaan kerättyä varastoon talvea varten. Pesään palaavia lentomehiläisiä odottaa pesän sisäänkäynnillä joukko varastomehiläisiä jotka vastaanottavat mesilastin jatkokäsittelyä varten. Varastomehiläiset muuttavat meden hunajaksi haihduttamalla siitä ylimääräisen veden pois ennen varastointia.

Mehiläisillä on pesässä lukuisia työtehtäviä joista ensimmäinen on heti kuoriutumisen jälkeen oman synnyinkennon siivoaminen ja sen valmistelu seuraavaa toukkaa tai hunajan varastointia varten. Tarhamehiläisyhdyskunnassa naarastyöläiset tekevät kaiken työn ja kipuavat ikääntyessään urapolkua ylöspäin. Nuoret työläiset siivoavat, ruokkivat toukkia ja rakentavat kennoja. Varttuessaan he siirtyvät varastotöihin, vartijoiksi pesän sisäänkäynnille ja lopuksi meden hakuun lentomehiläisiksi, joka on työläisen rankin ja vaarallisin työ. Elämäntyönään yksi kesämehiläinen kerää 1/12 teelusikallista hunajaa jota talvella syntyvät mehiläiset syövät pitääkseen pesän lämpimänä seuraavaan kevääseen asti.

Kun aurinko lämmittää ja luonto kukkii, mehiläisyhdyskunnat kasvavat kovalla vauhdilla. Kuningatar saattaa munia keskikesällä jopa 2000 munaa päivässä! Kun pesässä käy tila vähiin, mehiläiset alkavat suunnitella pesän jakamista eli parveilua joka on mehiläisille luonnollinen tapa lisääntyä ja valloittaa uusia mesiapajia. Työmehiläiset alkavat valmistella pesää muuttoon juoksuttamalla vanhaa kuningatarta lentokuntoon ja aloittamalla uuden kuningattaren kasvatuksen. Kun tiedustelijamehiläiset ovat löytäneet sopivan kandindaatin uudelle kodille, osa mehiläisistä lentää vanhan kuningattaren kanssa rakentamaan uutta pesäpaikkaa ja jäljelle jääneet mehiläiset jäävät odottamaan uuden kuningattaren kuoriutumista.

Me teemme tästä muuttoprosessista mehiläisille helpomman siirtämällä keskikesällä puolet porukasta suoraan uuteen pesään.

Suomessa on yli 235 luonnonvaraista mehiläislajia, johon kuuluu myös eri kimalaislajit. Suurin osa näistä on erakkomehiläisiä. Pölyttävät eläimet johon kuuluu myös kehrääjät, perhoset ja lintulajeja pölyttävät 80% kaikista maailman kasveista ja 75% ihmisen ruokakasveista *

Kaupungin katoilla majailevissa tarhamehiläispesissä asuu keskikesällä noin 50 000 mehiläistä. Tarhamehiläiset rakentavat viimeisen päälle organisoituneita yhdyskuntia joissa jokaisella mehiläisellä on tärkeä tehtävä. Lentomehiläisen työ on etsiä hyvä mesiapaja ja kertoa siitä kavereille. Kukkien mettä kerätessään kasvien aromit ja myös sen DNA tallentuu hunajaan, josta me saamme analysoitua arvokasta tutkimusdataa kaupungin ruokatarjonnasta mehiläisen silmin. Tutkimuksissa olemme mm. havainneet että kimalaiset, tarhamehiläiset ja rusomuurarimehiläiset ruokailevat osittain samoilla kasveilla mutta jokaiselta löytyy omat erikoisherkkunsa.

Tiesitkö että lentomehiläiset voivat lentää yli kolmen kilometrin päähän keräämään ravintoa ja pölyttää keskimäärin 50 000 kukkaa valmistaakseen 1 gramman hunajaa?

Kun lämpötilat nousevat keväällä yli 10 asteeseen ja aurinko alkaa lämmittää, mehiläiset lähtevät ensimmäiselle lennolleen. Tätä lentoa kutsutaan "puhdistuslennoksi" sillä siisteinä eläiminä mehiläiset eivät tee tarpeitaan talven aikana pesän sisälle vaan odottavat kärsivällisesti kevättä.

Alkukevään ruokalistalla mehiläisille on tarjolla aikaisin kukkivan lepän sekä pajun siitepölyä josta mehiläiset tekevät proteiinipitoista toukanruokaa. Näihin aikoihin myös kimalaiskuningattaret heräävät talvihorroksesta ja alkavat etsiä pesäkoloa tulevalle kesälle.

Mehiläiset ovat varastoineet sokerisiirapin ja tehneet siitä talviruokaa. Me voimme nyt laittaa katon eristeet paikalleen, jonka jälkeen mehiläiset varmistavat vielä katon tiivisteet ja tukkivat propoliksella mahdolliset vuotokohdat. Tiesitkö että mehiläiset eivät horrosta talvella vaan muodostavat talvipallon kuningattaren ympärille ja tuottavat lämpöenergiaa värisyttämällä siipilihaksia? Energian he tietysti saavat sokerista.

Elokuussa pesille tarjoillaan talviravinnoksi sokerisiirappia jonka mehiläiset varastoivat kennostoihinsa hunajan tapaan. Nyt pesissä alkavat valmistelut talven viettoon siten että työmehiläiset järjestelevät ruokavarastoja ja kuningatar munii pesään talvimehiläisiä jotka syntyvät syksyn mittaa pitämään yhdyskuntaa yllä talven yli.

Sadonkorjuun aika! Hunajakennot on nyt kerätty pesästä talteen ja seuraavaksi ne viedään pakkaamolle missä hunaja lingotaan kennostosta ulos keskipakovoimaa hyödyntäen.

Vielä hetki täytyy malttaa mutta kohta päästään maistelemaan kesän satoa!

Makeita uutisia mehiläispesiltä! Heinäkuu toi mukanaan helteet sekä aurinkoiset lentokelit jotka ajoittuivat täydellisesti samaan aikaan lehmuksen kukinnan kanssa joten nyt mehiläisillä riittää työtä meden kuskaamisessa. Lehmuspuut ovat kaupunkiympäristön merkittävimpiä medenlähteitä ja heinäkuussa niiden tuoksu katujen varsilla on huumaavan aromikas niin mehiläisille kuin ihmisillekin. 🌳🌳

Alkukesän hunajanäytteet on nyt napattu talteen. Lepakon mehiläispesistä kerätään pitkin kesää hunajanäytteitä jotka sisältävät ympäristön kasveista mehiläisten mukana pesään kulkeutunutta DNA-ainesta. Näytteet kertovat meille missä kasveissa mehiläiset ovat lentoretkillään vierailleet ja niistä saadaan tietoa Lapinlahden lähiluonnon biodiversiteetistä sekä mehiläisille tarjolla olevien ravintokasvien kirjosta. 🧬

Kesäkuun alussa pesässä käy kova kuhina kun kuningatar (kuvassa keskellä) munii uusia työläisiä ja nuoret pesämehiläiset rakentavat ahkerasti kennostoa johon kesän hunajasatoa aletaan varastoimaan. Kuningatar saattaa elää jopa 5 vuotta joten sen selkäkilpi merkataan syntymävuoden koodivärillä jotta tiedetään minkä ikäinen kuningatar pesässä on.

Tässä pesässä mehiläismäärä on kehittynyt jo siihen mittaan että kuningatar siirrettiin pienen seurueen kanssa viereiseen mehiläispesään rakentamaan uutta yhdyskuntaa sillä aikaa kun alkuperäisen pesän työmehiläiset valmistautuvat keräämään hunajasatoa.

Näin saadaan minimoitua parveilun riski kun kuningattarella riittää taas hyvin tilaa munia ja toisessa pesässä mehiläiset saavat huoletta täyttää varastoja hunajalla.🐝

Lepakon katolla pörisee! 🐝 Mehiläispesät on asennettu ja mehiläiskesä on virallisesti alkanut.

Siivekkäät kesätyöntekijät ovat aloittaneet työnsä kukkien pölytyksen parissa ja samalla ne keräävät ympäristöstä eDNA näytteitä joita hyödynnetään paikallisen biodiversiteetin ja mehiläisten hyvinvoinnin tutkimisessa.

Jos haluan seurata mehiläisten kuulumisia tarkemmin niin voit tilata uutispäivitykset suoraan sähköpostiisi.