Lentomehiläiset keräävät meden lisäksi kukista siitepölyä. Lentäessään mehiläinen tuottaa staattisen sähkövarauksen joka saa siitepölyn pompahtamaan kukkaan laskeutuvaan mehiläiseen. Mehiläiset pakkaavat siitepölyn kennoihin ja valmistavat siitä proteiini- ja vitamiinipitoista ruokaa jota saa nauttia ensisijaisesti nuoret hoitajamehiläiset, lapset ja kuningatar. Kasvien siitepölyn väri vaihtelee paljon ja värin perusteella voidaankin tehdä hyviä arvauksia kasvista josta se on otettu. Esimerkiksi voikukan siitepöly on oranssia, omenan vaaleanruskeaa ja hevoskastanjan tummanpunaista.

Lentomehiläiset keräävät meden lisäksi kukista siitepölyä. Lentäessään mehiläinen tuottaa staattisen sähkövarauksen joka saa siitepölyn pompahtamaan kukkaan laskeutuvaan mehiläiseen. Mehiläiset pakkaavat siitepölyn kennoihin ja valmistavat siitä proteiini- ja vitamiinipitoista ruokaa jota saa nauttia ensisijaisesti nuoret hoitajamehiläiset, lapset ja kuningatar. Kasvien siitepölyn väri vaihtelee paljon ja värin perusteella voidaankin tehdä hyviä arvauksia kasvista josta se on otettu. Esimerkiksi voikukan siitepöly on oranssia, omenan vaaleanruskeaa ja hevoskastanjan tummanpunaista.

Kukkien kukkiessa ravintoa löytyy luonnosta on yllinkyllin ja lentomehiläiset uurastavat kahdessa vuorossa jotta kaikki mesi saadaan kerättyä varastoon talvea varten. Pesään palaavia lentomehiläisiä odottaa pesän sisäänkäynnillä joukko varastomehiläisiä jotka vastaanottavat mesilastin jatkokäsittelyä varten. Varastomehiläiset muuttavat meden hunajaksi haihduttamalla siitä ylimääräisen veden pois ennen varastointia.

Mehiläisillä on pesässä lukuisia työtehtäviä joista ensimmäinen on heti kuoriutumisen jälkeen oman synnyinkennon siivoaminen ja sen valmistelu seuraavaa toukkaa tai hunajan varastointia varten. Tarhamehiläisyhdyskunnassa naarastyöläiset tekevät kaiken työn ja kipuavat ikääntyessään urapolkua ylöspäin. Nuoret työläiset siivoavat, ruokkivat toukkia ja rakentavat kennoja. Varttuessaan he siirtyvät varastotöihin, vartijoiksi pesän sisäänkäynnille ja lopuksi meden hakuun lentomehiläisiksi, joka on työläisen rankin ja vaarallisin työ. Elämäntyönään yksi kesämehiläinen kerää 1/12 teelusikallista hunajaa jota talvella syntyvät mehiläiset syövät pitääkseen pesän lämpimänä seuraavaan kevääseen asti.

Kun aurinko lämmittää ja luonto kukkii, mehiläisyhdyskunnat kasvavat kovalla vauhdilla. Kuningatar saattaa munia keskikesällä jopa 2000 munaa päivässä! Kun pesässä käy tila vähiin, mehiläiset alkavat suunnitella pesän jakamista eli parveilua joka on mehiläisille luonnollinen tapa lisääntyä ja valloittaa uusia mesiapajia. Työmehiläiset alkavat valmistella pesää muuttoon juoksuttamalla vanhaa kuningatarta lentokuntoon ja aloittamalla uuden kuningattaren kasvatuksen. Kun tiedustelijamehiläiset ovat löytäneet sopivan kandindaatin uudelle kodille, osa mehiläisistä lentää vanhan kuningattaren kanssa rakentamaan uutta pesäpaikkaa ja jäljelle jääneet mehiläiset jäävät odottamaan uuden kuningattaren kuoriutumista.

Me teemme tästä muuttoprosessista mehiläisille helpomman siirtämällä keskikesällä puolet porukasta suoraan uuteen pesään.

Kun lämpötilat nousevat keväällä yli 10 asteeseen ja aurinko alkaa lämmittää, mehiläiset lähtevät ensimmäiselle lennolleen. Tätä lentoa kutsutaan "puhdistuslennoksi" sillä siisteinä eläiminä mehiläiset eivät tee tarpeitaan talven aikana pesän sisälle vaan odottavat kärsivällisesti kevättä. Alkukevään ruokalistalla mehiläisille on tarjolla aikaisin kukkivan lepän sekä pajun siitepölyä josta mehiläiset tekevät proteiinipitoista toukanruokaa. Näihin aikoihin myös kimalaiskuningattaret heräävät talvihorroksesta ja alkavat etsiä pesäkoloa tulevalle kesälle.

Helteinen heinä-elokuu näkyy myös älypesän painokäyrissä. Kun helle hellii ja kasvit kukkivat, tietää se lentomehiläisille pitkiä päiviä. Tiesitkö että lentomehiläiset työskentelevät kahdessa vuorossa ja ne voivat lentää hakemaan mettä jopa yli kilometrin päästä! Kun ne löytävät hyvän apajan, he kertovat siitä muillekin jolloin säästetään ylimääräinen etsimisen vaiva. Vaikka Suomen kesäsäät vaihtelevat, ne ovat onneksi pitkiä!

Elokuussa pesät valmistautuvat saapuvaan syksyyn pakkaamalla varastot täyteen talviravintoa 🐝

Mehiläisille on nyt tarjoiltu talviajan evääksi nestemäistä sokeriliuosta, jolla korvataan pesästä talteen kerätty hunaja. Mehiläiset varastoivat siirapin kennoihin hunajan tapaan ja käyttävät sitä energianlähteenä pitämään pesä lämpimänä läpi talven.

Samalla pesissä käynnistyy tärkeä vaihe: kuningatar alkaa munia talvimehiläisiä, jotka syntyvät syksyn mittaan ja pitävät yhdyskunnan elossa kylmimpien kuukausien yli kunnes kevät aurinko alkaa taas paistaa.

Helteinen heinä-elokuu näkyy myös älypesän painokäyrissä. Kun helle hellii ja kasvit kukkivat, tietää se lentomehiläisille pitkiä päiviä. Tiesitkö että lentomehiläiset työskentelevät kahdessa vuorossa ja ne voivat lentää hakemaan mettä jopa yli kilometrin päästä! Kun ne löytävät hyvän apajan, he kertovat siitä muillekin jolloin säästetään ylimääräinen etsimisen vaiva. Vaikka Suomen kesäsäät vaihtelevat, ne ovat onneksi pitkiä!

Sadonkorjuun aika pesällä! 🍯🐝 Hunajasatoa tänä kesänä tuli erityisesti heinäkuun puolivälissä kukkineesta lehmuksesta joka on kaupunkiympäristön mesikasveista merkittävin ja siitä tulee kaupunkihunajaan myös tyypillinen minttuinen jälkimaku. 🌳

Pesästä on nyt kerätty valmiit hunajakennot talteen. Seuraavaksi ne viedään pakkaamolle, jossa hunaja lingotaan ulos kennostosta keskipakovoiman avulla hellävaraisesti mutta tehokkaasti. Vielä hetki täytyy malttaa, mutta pian päästään maistelemaan kesän makeaa satoa!🍯🍯

Sateisen tuulinen alkukesä muuttui heinäkuun helteiksi ja mehiläiset ovat mielissään hyvistä lentokeleistä 🌞

Pesällä näkyi paljon lentomehiläisiä työssään, ja uusi kuningatar vaikuttaa vahvalta – yhdyskunta etenee kesän rytmissä vakaasti.

Pesän suuaukolla sijaitseva kamera seuraa mehiläisten liikennettä ja laskee, kuinka monta siitepölypalloa ne kuljettavat mukanaan sisään pesään. Samalla kamera tunnistaa siitepölyn värin, joka paljastaa, mistä kasvista se on peräisin. Mitä useamman väristä siitepölyä mehiläiset löytävät, sitä monimuotoisempaa ympäröivä luonto. Siitepöly on mehiläisten tärkein proteiinin lähde, ja sen laatu ja monipuolisuus vaikuttavat suoraan koko yhdyskunnan terveyteen. Siitepölystä työläiset valmistavat superruokaa jota saa ensisijaisesti toukat, hoitajamehiläiset ja emo. Vaihteleva ja rikas siitepölyruokavalio luo pohjan vahvalle, elinvoimaiselle ja taudeille vastustuskykyiselle mehiläispesälle. Kameran tallentamia siitepölykäyriä seuraamalla voidaan saada arvokasta tietoa ympäristön tilasta. Mehiläisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että siitepölyä on saatavilla tasaisesti kevään ensimmäisistä kukista aina myöhäissyksyyn asti – vain silloin pesä voi kasvaa ja selviytyä vahvana läpi vuoden.

Kesäkuun lopulla mehiläispesän populaatio ja hunajankeruukapasiteetti saavuttaa huippunsa. 📈🐝

Hunajan lisäksi keräilijämehiläiset kantavat pesään paljon proteiinipitoista siitepölyä toukkien ravinnoksi. Kuvassa näkyvät mehiläiset kuljettavat jaloissaan keltaisia ja oransseja siitepölypalloja jotka ne ovat pyöritelleet kukista mukaansa takajalkojen siitepölyvasuihin. Tämä vasu on käytännössä pieni alue lyhyitä karvoja jotka toimivat tavallaan kuljetustaskuna mehiläisen lennellessä kukasta kukkaan. Englanninkielinen termi näille siitepölytaskuille on “pollen pants” 🌼

Alkukesä on lähtenyt Solan mehiläispesillä vauhdikkaasti käyntiin 🐝🌱

Kuningatar on muninut ahkerasti uutta sukupolvea työmehiläisiä joista varttuneempi porukka rakentaa jo vauhdilla uusia hunajakennoja valmistuessaan pian alkavaan hunajankeruukauteen. Pesän päälle lisättiin kolmas laatikko, jotta mehiläisyhdyskunnalla on enemmän tilaa laajentua eikä parveilupaineet ala kasvaa tilanpuutteen takia.