Tämänpäiväisellä visiitillä keräsimme kauden ensimmäiset hunajanäytteet tuoreeltaan täytetystä hunajakennosta. Koska mehiläiset tutkivat lähialuetta herkeämättä useiden kilometrien säteellä, ne toimivat näppärinä tutkimusapulaisina ympäristön tilan seurannassa. Keräämme mehiläispesistä hunajanäytteitä talteen pitkin kesää ja myöhemmin yhteistyölaboratoriomme Apilab analysoi näytteistä lähialueella kukkivien kasvien DNA:ta. Mehiläisten avulla tehtävä tutkimus tarjoaa ainutlaatuista tietoa ympäröivän luonnon monimuotoisuudesta, ekosysteemin tilasta sekä pölyttäjille tarjolla olevista ravinnonlähteistä.

Kukkien kukkiessa ravintoa löytyy luonnosta on yllinkyllin ja lentomehiläiset uurastavat kahdessa vuorossa jotta kaikki mesi saadaan kerättyä varastoon talvea varten. Pesään palaavia lentomehiläisiä odottaa pesän sisäänkäynnillä joukko varastomehiläisiä jotka vastaanottavat mesilastin jatkokäsittelyä varten. Varastomehiläiset muuttavat meden hunajaksi haihduttamalla siitä ylimääräisen veden pois ennen varastointia.

Mehiläisillä on pesässä lukuisia työtehtäviä joista ensimmäinen on heti kuoriutumisen jälkeen oman synnyinkennon siivoaminen ja sen valmistelu seuraavaa toukkaa tai hunajan varastointia varten. Tarhamehiläisyhdyskunnassa naarastyöläiset tekevät kaiken työn ja kipuavat ikääntyessään urapolkua ylöspäin. Nuoret työläiset siivoavat, ruokkivat toukkia ja rakentavat kennoja. Varttuessaan he siirtyvät varastotöihin, vartijoiksi pesän sisäänkäynnille ja lopuksi meden hakuun lentomehiläisiksi, joka on työläisen rankin ja vaarallisin työ. Elämäntyönään yksi kesämehiläinen kerää 1/12 teelusikallista hunajaa jota talvella syntyvät mehiläiset syövät pitääkseen pesän lämpimänä seuraavaan kevääseen asti.

Kun aurinko lämmittää ja luonto kukkii, mehiläisyhdyskunnat kasvavat kovalla vauhdilla. Kuningatar saattaa munia keskikesällä jopa 2000 munaa päivässä! Kun pesässä käy tila vähiin, mehiläiset alkavat suunnitella pesän jakamista eli parveilua joka on mehiläisille luonnollinen tapa lisääntyä ja valloittaa uusia mesiapajia. Työmehiläiset alkavat valmistella pesää muuttoon juoksuttamalla vanhaa kuningatarta lentokuntoon ja aloittamalla uuden kuningattaren kasvatuksen. Kun tiedustelijamehiläiset ovat löytäneet sopivan kandindaatin uudelle kodille, osa mehiläisistä lentää vanhan kuningattaren kanssa rakentamaan uutta pesäpaikkaa ja jäljelle jääneet mehiläiset jäävät odottamaan uuden kuningattaren kuoriutumista.

Me teemme tästä muuttoprosessista mehiläisille helpomman siirtämällä keskikesällä puolet porukasta suoraan uuteen pesään.

Suomessa on yli 235 luonnonvaraista mehiläislajia, johon kuuluu myös eri kimalaislajit. Suurin osa näistä on erakkomehiläisiä. Pölyttävät eläimet johon kuuluu myös kehrääjät, perhoset ja lintulajeja pölyttävät 80% kaikista maailman kasveista ja 75% ihmisen ruokakasveista *

Kaupungin katoilla majailevissa tarhamehiläispesissä asuu keskikesällä noin 50 000 mehiläistä. Tarhamehiläiset rakentavat viimeisen päälle organisoituneita yhdyskuntia joissa jokaisella mehiläisellä on tärkeä tehtävä. Lentomehiläisen työ on etsiä hyvä mesiapaja ja kertoa siitä kavereille. Kukkien mettä kerätessään kasvien aromit ja myös sen DNA tallentuu hunajaan, josta me saamme analysoitua arvokasta tutkimusdataa kaupungin ruokatarjonnasta mehiläisen silmin. Tutkimuksissa olemme mm. havainneet että kimalaiset, tarhamehiläiset ja rusomuurarimehiläiset ruokailevat osittain samoilla kasveilla mutta jokaiselta löytyy omat erikoisherkkunsa.

Tiesitkö että lentomehiläiset voivat lentää yli kolmen kilometrin päähän keräämään ravintoa ja pölyttää keskimäärin 50 000 kukkaa valmistaakseen 1 gramman hunajaa?

Lentomehiläiset keräävät meden lisäksi kukista siitepölyä. Lentäessään mehiläinen tuottaa staattisen sähkövarauksen joka saa siitepölyn pompahtamaan kukkaan laskeutuvaan mehiläiseen. Mehiläiset pakkaavat siitepölyn kennoihin ja valmistavat siitä proteiini- ja vitamiinipitoista ruokaa jota saa nauttia ensisijaisesti nuoret hoitajamehiläiset, lapset ja kuningatar. Kasvien siitepölyn väri vaihtelee paljon ja värin perusteella voidaankin tehdä hyviä arvauksia kasvista josta se on otettu. Esimerkiksi voikukan siitepöly on oranssia, omenan vaaleanruskeaa ja hevoskastanjan tummanpunaista.

Kun lämpötilat nousevat keväällä yli 10 asteeseen ja aurinko alkaa lämmittää, mehiläiset lähtevät ensimmäiselle lennolleen. Tätä lentoa kutsutaan "puhdistuslennoksi" sillä siisteinä eläiminä mehiläiset eivät tee tarpeitaan talven aikana pesän sisälle vaan odottavat kärsivällisesti kevättä. Alkukevään ruokalistalla mehiläisille on tarjolla aikaisin kukkivan lepän sekä pajun siitepölyä josta mehiläiset tekevät proteiinipitoista toukanruokaa. Näihin aikoihin myös kimalaiskuningattaret heräävät talvihorroksesta ja alkavat etsiä pesäkoloa tulevalle kesälle.

Lämpötilojen laskiessa pesä alkaa muodostaa "talvipalloa" jossa kuningar on keskellä ja työläiset hyrisevät pallossa sen ympärillä. Mehiläiset eivät horrosta vaan talvehtivat syömällä sokeria ja tuottamalla liike-energiaa värisyttämällä siipilihaksia. Tiesitkö että mehiläispesän keskellä saattaa talvipakkasillakin olla yli 25 asteen lämpötila!

Mehiläiset saavat hunajan tilalle sokerisiirappia, josta he valmistavat talviruokaa hunajan tapaan. Nyt pesissä alkaa talveen valmistautuminen: työmehiläiset järjestävät ruokavarastoja, ja kuningatar alkaa munia talvimehiläisiä. Syksyllä syntyvät mehiläiset huolehtivat siitä että yhdyskunta selviää talven yli.

Aurinkoiset lentosäät ovat mahdollistaneet hyvän hunajasadon. Varastotyöläiset pakkaavat hunajan kennoihin ja kuivattavat siitä ylimääräisen kosteuden pois. Kun sopiva n. 18% kosteusprosentti on saavutettu, mehiläiset peittävät hunajan vahakannella. Nyt se säilyy tavattoman pitkään.

Mehiläiskuningatar munii kennoihin jonka jälkeen hoitajamehiläiset pitävät jälkikasvusta huolta antaen niille proteiini- ja vitamiinipitoista emomaitoa sekä propolista joka vahvistaa toukkaa. Kun toukka on on kasvanut tarpeeksi, hoitajat peittelevät sen vahakannen alle jossa se saa rauhassa kasvaa aikuiseksi. Kun mehiläinen on aikuinen se syö vahakannen auki.

Lentomehiläiset keräävät meden lisäksi kukista myös siitepölyä. Lentäessään mehiläinen tuottaa staattisen sähkövarauksen joka saa siitepölyn pompahtamaan kukkaan laskeutuvaan mehiläiseen. Mehiläinen pakkaa siitepölyt takajalkojen vasuihin ja vie ne pesään jatko-jalostusta varten. Mehiläiset valmistavat siitepölystä proteiini- ja vitamiinipitoista ruokaa jota saa nauttia ensisijaisesti nuoret hoitajamehiläiset, lapset ja kuningatar.

Kun aurinko lämmittää ja kukkien tuoksu täyttää kaupungin, myös lentomehiläiset ahkeroivat pitkää päivää. He ahkeroivat kahdessa vuorossa jotta kaikki mesi ja siitepöly saadaan talteen pesään. Mehiläiset ovat hyvin organisoituneita ja löytäessään hyvän apajan, he kertovat siitä myös muille. Mehiläiset voivat tarvittaessa hakea mettä jopa yli kilometrin päästä!

Mehiläiset aloittavat lentämisen kun aurinko alkaa lämmittämään ja lämpötila varjossa kohoaa +10 asteeseen. Kevään ensimmäistä lentoa kutsutaan "puhdistuslennoksi" sillä sisäsiisteinä mehiläiset eivät tee tarpeitaan pesään. Ruokaa alkukeväästä mehiläiset löytävät mm. lepästä sekä pajusta.