On aika kerätä sato! Hunajakehät kerätään pesästä ja viedään pakkaamolle missä hunaja lingotaan kennostosta ulos keskipakovoimaa hyödyntäen. Tiesitkö että eri kaupunginosissa tuotettu hunaja maistuu ja näyttää erilaiselta? Kiitos siitä kuuluu kaupungin monipuoliselle kasvilajikirjolle.

Suotuisat lentosäät ovat mahdollistaneet hyvän hunajasadon. Lentomehiläiset uurastavat kahdessa vuorossa jotta kaikki mesi ja siitepöly saadaan talteen. Lentomehiläisiä on pesässä vastassa varastotyöläiset jotka ottavat meden vastaan, pakkaavat sen kennoihin ja kuivattavat siitä ylimääräisen kosteuden pois. Kun sopiva n. 18% kosteusprosentti on saavutettu, mehiläiset peittävät hunajan vahakannella. Nyt se säilyy kennoissa käytännössä muuttumattomana usean vuoden ajan. Kaupungissa kukkii hyvin monenlaisia hyötykasveja, koristekasveja ja puita joiden moninaiset maut ja ominaisuudet antavat kaupunkihunajalle sen omintakeisen aromin.

Heinäkuun edetessä mehiläisten ahkeran yhteistyön jälki alkaa olla käsin kosketeltavaa kun kesän hunajavarastot saavuttavat täyden mittansa. Ennen hunajan lopullista talvivarastointia mehiläiset haihduttavat tuoreesta hunajasta ylimääräisen veden pois tuulettamalla hunajakennoja siivillään. Kun hunaja on tarpeeksi kuivaa mehiläiset sinetöivät hunajakennot vahakannella joka pitää hunajan suojassa kosteudelta ja säilyttää sen hyvänä pitkälle tulevaisuuteen.

Kukkien kukkiessa ravintoa löytyy luonnosta on yllinkyllin ja lentomehiläiset uurastavat kahdessa vuorossa jotta kaikki mesi saadaan kerättyä varastoon talvea varten. Pesään palaavia lentomehiläisiä odottaa pesän sisäänkäynnillä joukko varastomehiläisiä jotka vastaanottavat mesilastin jatkokäsittelyä varten. Varastomehiläiset muuttavat meden hunajaksi haihduttamalla siitä ylimääräisen veden pois ennen varastointia.

Mehiläisillä on pesässä lukuisia työtehtäviä joista ensimmäinen on heti kuoriutumisen jälkeen oman synnyinkennon siivoaminen ja sen valmistelu seuraavaa toukkaa tai hunajan varastointia varten. Tarhamehiläisyhdyskunnassa naarastyöläiset tekevät kaiken työn ja kipuavat ikääntyessään urapolkua ylöspäin. Nuoret työläiset siivoavat, ruokkivat toukkia ja rakentavat kennoja. Varttuessaan he siirtyvät varastotöihin, vartijoiksi pesän sisäänkäynnille ja lopuksi meden hakuun lentomehiläisiksi, joka on työläisen rankin ja vaarallisin työ. Elämäntyönään yksi kesämehiläinen kerää 1/12 teelusikallista hunajaa jota talvella syntyvät mehiläiset syövät pitääkseen pesän lämpimänä seuraavaan kevääseen asti.

Kun aurinko lämmittää ja luonto kukkii, mehiläisyhdyskunnat kasvavat kovalla vauhdilla. Kuningatar saattaa munia keskikesällä jopa 2000 munaa päivässä! Kun pesässä käy tila vähiin, mehiläiset alkavat suunnitella pesän jakamista eli parveilua joka on mehiläisille luonnollinen tapa lisääntyä ja valloittaa uusia mesiapajia. Työmehiläiset alkavat valmistella pesää muuttoon juoksuttamalla vanhaa kuningatarta lentokuntoon ja aloittamalla uuden kuningattaren kasvatuksen. Kun tiedustelijamehiläiset ovat löytäneet sopivan kandindaatin uudelle kodille, osa mehiläisistä lentää vanhan kuningattaren kanssa rakentamaan uutta pesäpaikkaa ja jäljelle jääneet mehiläiset jäävät odottamaan uuden kuningattaren kuoriutumista.

Me teemme tästä muuttoprosessista mehiläisille helpomman siirtämällä keskikesällä puolet porukasta suoraan uuteen pesään.

Suomessa on yli 235 luonnonvaraista mehiläislajia, johon kuuluu myös eri kimalaislajit. Suurin osa näistä on erakkomehiläisiä. Pölyttävät eläimet johon kuuluu myös kehrääjät, perhoset ja lintulajeja pölyttävät 80% kaikista maailman kasveista ja 75% ihmisen ruokakasveista *

Kaupungin katoilla majailevissa tarhamehiläispesissä asuu keskikesällä noin 50 000 mehiläistä. Tarhamehiläiset rakentavat viimeisen päälle organisoituneita yhdyskuntia joissa jokaisella mehiläisellä on tärkeä tehtävä. Lentomehiläisen työ on etsiä hyvä mesiapaja ja kertoa siitä kavereille. Kukkien mettä kerätessään kasvien aromit ja myös sen DNA tallentuu hunajaan, josta me saamme analysoitua arvokasta tutkimusdataa kaupungin ruokatarjonnasta mehiläisen silmin. Tutkimuksissa olemme mm. havainneet että kimalaiset, tarhamehiläiset ja rusomuurarimehiläiset ruokailevat osittain samoilla kasveilla mutta jokaiselta löytyy omat erikoisherkkunsa.

Tiesitkö että lentomehiläiset voivat lentää yli kolmen kilometrin päähän keräämään ravintoa ja pölyttää keskimäärin 50 000 kukkaa valmistaakseen 1 gramman hunajaa?

Lentomehiläiset keräävät meden lisäksi kukista siitepölyä. Lentäessään mehiläinen tuottaa staattisen sähkövarauksen joka saa siitepölyn pompahtamaan kukkaan laskeutuvaan mehiläiseen. Mehiläiset pakkaavat siitepölyn kennoihin ja valmistavat siitä proteiini- ja vitamiinipitoista ruokaa jota saa nauttia ensisijaisesti nuoret hoitajamehiläiset, lapset ja kuningatar. Kasvien siitepölyn väri vaihtelee paljon ja värin perusteella voidaankin tehdä hyviä arvauksia kasvista josta se on otettu. Esimerkiksi voikukan siitepöly on oranssia, omenan vaaleanruskeaa ja hevoskastanjan tummanpunaista.

Kun lämpötilat nousevat keväällä yli 10 asteeseen ja aurinko alkaa lämmittää, mehiläiset lähtevät ensimmäiselle lennolleen. Tätä lentoa kutsutaan "puhdistuslennoksi" sillä siisteinä eläiminä mehiläiset eivät tee tarpeitaan talven aikana pesän sisälle vaan odottavat kärsivällisesti kevättä. Alkukevään ruokalistalla mehiläisille on tarjolla aikaisin kukkivan lepän sekä pajun siitepölyä josta mehiläiset tekevät proteiinipitoista toukanruokaa. Näihin aikoihin myös kimalaiskuningattaret heräävät talvihorroksesta ja alkavat etsiä pesäkoloa tulevalle kesälle.